Heinäkuu oli osakemarkkinoilla kaikkea muuta kuin rauhallinen. Kuukauteen mahtui useita tekijöitä, jotka vaikuttivat osakkeiden hintoihin negatiivisesti. Yhteinen nimittäjä näille muutoksille oli epävarmuus ja markkinoiden ylioptimistiset odotukset yhtiöiden tuloksista.
Todennäköisimmät syyt osakehintojen laskulle heinäkuussa:
- Yhdysvaltojen presidentinvaalien tuoma epävarmuus
- Yhtiöiden Q2-tulosten ja markkinaodotusten eroavaisuudet
- Tekoälyyn (AI) ladattujen odotusten ja toteutumien ristiriidat
Samaan aikaan kuin korkojen laskuja on odotettu vesi kielellä, niin uutena huolena on tullut Yhdysvaltojen työllisyystilanne ja mahdollinen taantuma. Näiden ristiriitaisten viestien ja tilanteiden soppa on heikentänyt sijoittajien uskoa osakkeisiin, mikä on näkynyt niiden hintojen laskuna.
Yhdysvaltojen presidentinvaalien tuoma epävarmuus
Yhdysvaltain presidentin vaalikeskusteluissa presidenttikandidaatit innostuivat puhumaan teknologian vientirajoituksista Kiinaan, mikä heikensi erityisesti puolijohdeyhtiöiden näkymiä.
Vaikka vastaavia puheita ja toimia on ollut aiemminkin, osakemarkkinat tulkitsivat nämä puheet tällä kertaa negatiivisesti. Tämän seurauksena mahdollisia riskejä pyrittiin vähentämään myymällä teknologia- ja erityisesti puolijohdeyhtiöiden osakkeita.
Yhtiöiden Q2-tulosten ja markkinaodotusten eroavaisuudet
Heinäkuun puolivälissä useat yhtiöt julkaisivat Q2-tuloksensa ja näkymänsä. Esimerkiksi Alphabetin, tulos oli hyvä, mutta markkinat odottivat superyllätyksiä, joita Alphabet ei pystynyt tarjoamaan. Tämä johti yhtiön osakkeen laskuun.
Samoin kävi Microsoftille, jonka tulos oli hyvä: Yhtiön liikevaihto kasvoi 15 % vuoden takaisesta ja osakekohtainen tulos kasvoi 10 %. Kuitenkin yhtiön kasvuajurin, pilvipalveluiden (Azure), kasvu jäi yhden prosenttiyksikön päähän markkinaodotuksista (29 % vs. 30 %), mikä johti tulkintaan kasvun hidastumisesta.
Markkinat näyttävät odottavan superyllätyksiä, ja kasvavia tuloksia saatetaan tulkita pettymyksiksi.
Sifter-salkusta löytyi kuitenkin yksi superyllätys: norjalainen TOMRA Systems, jonka liikevaihto ja tulos olivat selvästi markkinaodotuksia ja yhtiön omia tavoitteita korkeammat. TOMRA Systemsin osake toimi iloisena valopilkkuna muuten punaisessa heinäkuussa.
Tekoälyyn (AI) ladattujen odotusten ja toteutumien ristiriidat
Kevään aikana tekoäly ja sen vaikutukset yhtiöiden tuloksiin ovat olleet kuuma keskustelunaihe ja osakehintoja nostattava teema.
Monet suuret yhtiöt, kuten Alphabet, Microsoft ja Amazon, ovat investoineet kymmeniä miljardeja tekoälyn kehittämiseen, ja sijoittajat odottavat näiden investointien tuottavan merkittäviä tuloksia. Kun esimerkiksi Alphabet ei suoraan ilmoittanut tekoälysijoitustensa tuotoista, markkinat pettyivät ja tulkitsivat tilanteen niin, että tekoäly ei välttämättä täytä odotuksia kaupallisessa mielessä.
Toisaalta, suuryritykset kuten Meta (jota Sifter ei omista), ovat ilmoittaneet investoivansa tänä vuonna 40 miljardia dollaria, josta suurin osa menee tekoälyn kehittämiseen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että siruja, puolijohteita ja datakeskuksia tullaan tarvitsemaan entistä enemmän tulevaisuudessa.
Vaikka on mahdotonta arvioida tarkasti, kuinka nopeasti ja paljon tekoälyinvestoinnit vaikuttavat tuottavuuteen ja yhtiöiden tuloksiin, valtavat investoinnit ovat jo näkyneet puolijohdeyhtiöiden ja laitevalmistajien kysynnässä. Tekoälyboomi tai ei, se luo todellista kysyntää “hakkujen ja lapioiden” valmistajille.
Markkinakorjausten ja karhumarkkinoiden historia
Sifter-rahaston historian aikana on koettu merkittäviä laskuja. 21 vuoden aikana Rahaston tulos on ollut negatiivinen neljänä vuotena ja positiivinen 17 vuotena.
Muistathan, että historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta kehityksestä.
Markkinakorjaukset, jotka määritellään vähintään 10 %:n laskuksi viimeaikaisesta huipustaan, ovat suhteellisen yleisiä. Vuosina 1952–2022 tällaisia korjauksia on tapahtunut keskimäärin kerran vuodessa (FactSet). Korjaukset voivat johtua monista tekijöistä, kuten talouden muutoksista, geopoliittisista tapahtumista tai sijoittajien mielialan vaihteluista, ja ne ovat normaali osa markkinasykliä.
Karhumarkkinat, jotka määritellään vähintään 20 %:n laskuksi, ovat hieman harvinaisempia. Vuosina 1952–2022 karhumarkkinoita on esiintynyt keskimäärin kerran kuudessa vuodessa (FactSet). Historiallisesti karhumarkkinat ovat kestäneet keskimäärin 370 päivää, ja markkinat ovat aina toipuneet pitkällä aikavälillä.
On tärkeää huomata, että kun puhumme markkinoiden toipumisesta, viittaamme yleensä indekseihin kuten S&P 500 tai globaalisti hajautettuun osakeindeksiin (MSCI World). Joillakin markkinoilla palautuminen kaikkien aikojen huippuihin on kestänyt vuosikymmeniä, kuten Japanin NIKKEI:llä tai Suomen OMXH25:llä. Esimerkiksi vuoden 2000 teknologiahuuman huippujen jälkeen OMXH25-indeksi saavutti samat tasot vasta vuonna 2015, mikä tarkoittaa, että palautuminen kesti noin 15 vuotta.
Miten Sifter toimii osakemarkkinan laskuissa?
Sifter on aina 100 % sijoitettuina erittäin laadukkaisiin yhtiöihin. Yksi sijoitusperiaatteemme on se, että emme myy omistuksiamme, vaikka osakkeet laskisivat paljonkin. Uskomme siihen, että tarkasti tutkittujen ja valittujen yhtiöiden liiketoiminnan arvo ei huonone, vaikka osakemarkkina huomenna haluaisi maksaa yhtiöstä 30 % vähemmän.
Jos yhtiön ansaintamalli, kilpailuedut ja hinnoitteluvoima ovat kunnossa, niin uskomme tämän kaltaisen yhtiön olevan pitkällä ajalla omistamisen arvoinen.
Ennemmin tai myöhemmin myös osakemarkkina huomaa sen ja on ehkä halukas maksamaan siitä selkeästi enemmän.
Jos vastaavasti yhtiön rahantekokyky huononee pysyvästi, myymme yhtiön nopeasti pois ja korvaamme sen paremmalla.
Emme kuitenkaan halua omistaa ylihintaisia yhtiöitä salkussamme. Välillä osakemarkkina innostuu ahneuksissaan hinnoittelemaan jonkun yhtiön osakkeen liian korkeaksi. Tällöin teemme omat arviomme ja vähennämme kyseisen osakkeen painoa salkussamme.
Harvoin myymme yhtiötä kokonaan, sillä erinomaista yhtiötä ei ole järkevää myydä täysin pois. Esimerkiksi kuluneen kevään aikana vähensimme japanilaisen puolijohdealan yhtiön, Disco Corporationin, osakkeen painoa salkussamme, mikä ainakin lyhyellä aikavälillä oli Rahaston sijoittajia hyödyttävä päätös.
Laskut luovat myös mahdollisuuksia
Osakemarkkina on systemaattinen vain maanis-depressiivisyydessään. Välillä markkinan usko osakkeisiin on aivan liian korkea ja ahneus sumentaa järjen valon. Toisaalta depressiivisyys, huolet ja epävarmuudet laskevat hintoja kohtuuttomasti. Juuri näissä tilanteissa pitkän tähtäimen sijoittajalla on mahdollisuudet toimia.
Jos haluaa ostaa lisää osakkeita laskumarkkinassa, on varmistuttava kahdesta asiasta.
1. Tärkeintä on se, että tuntee yhtiön vahvuudet niin hyvin, että on valmis ostamaan sitä lisää pitkän tähtäimen salkkuun. Huono liiketoiminta ei helpolla muutu hyväksi, vaikka yhtiön osake olisi halpa. Siksi sijoittajan on varmistettava, ettei osakehinnan lasku liity yhtiön kilpailuetujen murenemiseen tai loppumarkkinan pysyvään kysynnän laskuun.
2. Sijoittajalta vaaditaan mielen vahvuutta pysyä omistajana laadukkaissa yhtiöissä, vaikka osakemarkkina voi olla pitkäänkin mollivoittoinen. Ennemmin tai myöhemmin markkina kääntyy optimistiseksi ja pitkän tähtäimen sijoittajan kärsivällisyys palkitaan.
Historian valossa parhaat nousupäivät ja kuukaudet ovat olleet suurimpien laskukuukausien jälkeen. Osakemarkkinoiden nousuja ja laskuja on kuitenkin mahdoton ennustaa ja tämän takia Sifter-rahasto on 100 % erittäin laadukkaissa osakkeissa.
Santeri Korpinen
CEO
