Pitkän nousumarkkinan jälkeen yksi yleisimmistä kysymyksistä, joita sijoittajina pohdimme, on kannattaako sijoittamista lykätä ja odottaa markkinoiden korjausliikettä.
Kun osakekurssit ovat kaikkien aikojen huipuissa, osa sijoittajista näkee vahvan momentumin ja mahdollisuuden, osa taas pelkää lähestyvää korjausliikettä.
Kukaan meistä ei halua sijoittaa juuri ennen markkinoiden laskua.
Historiallisesti korkeat arvostustasot ovat usein ennakoineet vaatimattomampia tulevia tuottoja, ja osakekursseille on tyypillistä karata ajoittain tulosten edelle.
Tämä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että paras ratkaisu olisi odottaa sivussa.
Monet historian parhaista sijoitustuotoista eivät ole syntyneet täydellisestä ajoituksesta, vaan kyvystä omistaa laadukkaita yrityksiä riittävän pitkään.
Sifter-rahaston periaate
Sifterissä uskomme, että sijoittajan kannattaa käyttää enemmän aikaa pohtiakseen, millaisia yrityksiä hän haluaa omistaa seuraavan kymmenen vuoden ajan kuin yrittäessään ennustaa, mitä markkinat tekevät seuraavan kymmenen kuukauden aikana tai löytää täydellistä ostohetkeä.
Markkina on tehokkaampi kuin haluaisimme uskoa
Markkinoiden tehokkuudella tarkoitetaan ajatusta, että kaikki saatavilla oleva tieto heijastuu jo osakkeiden hintoihin.
Nobel-palkittu Robert Shiller on kuvannut markkinoiden tehokkuutta osuvasti ”puolitotuudeksi”. Markkinat eivät ole täydellisen tehokkaat, mutta ne ovat huomattavasti tehokkaammat kuin moni meistä haluaisi uskoa.
Osakekurssit muodostuvat miljoonien markkinaosapuolten näkemyksistä, joihin osallistuvat niin analyytikot, eläkerahastot, hedge-rahastot, vakuutusyhtiöt kuin yksityissijoittajatkin.
Tämän vuoksi palaan itse ajoittain yksinkertaiseen kysymykseen:
Mitä sellaista tiedän, mitä markkina ei tiedä?
Kysymys ei tarkoita sitä, että markkina olisi aina oikeassa. Historiasta löytyy lukuisia kuplia, ylilyöntejä ja pitkiä ajanjaksoja, jolloin hinnat ovat irtautuneet fundamenteista. Kysymys muistuttaa kuitenkin siitä, kuinka korkea rima onnistuneelle markkinoiden ajoittamiselle todellisuudessa on.
Jälkikäteen kaikki näyttää ilmeiseltä
Yksi syy siihen, miksi markkinoiden ajoittaminen näyttää usein helpolta, on se, että tarkastelemme historiaa jälkikäteen. Se, mikä jälkikäteen näyttää ilmeiseltä ajoitusvirheeltä, ei välttämättä ollut virhe päätöshetkellä. Kurssikäyristä on helppo osoittaa, missä olisi pitänyt myydä ja missä ostaa.
Silti nykyhetki tuntuu lähes aina poikkeuksellisen epävarmalle ja tuntuu, että koskaan ei ole oikea aika sijoittaa.
Todellisuudessa sijoituspäätökset tehdään aina epävarmuuden keskellä. Päätöshetkellä kukaan ei tiedä, mikä osa uutisvirrasta on jo hinnoissa ja mikä ei.
Markkina, joka näyttää tänään kalliilta suhteessa viimeiseen kymmeneen vuoteen, voi jälkikäteen näyttääkin edulliselta suhteessa seuraavaan kymmeneen vuoteen.
Tuotot syntyvät yritysten tuloskasvusta
Pitkällä aikavälillä osakkeiden tuotot määräytyvät ennen kaikkea yritysten kyvystä kasvattaa tulostaan. Sijoittajina emme lopulta omista pörssikursseja vaan osuuksia liiketoiminnoista.
Maailman parhaiden yritysten johto käyttää joka päivä aikaansa kasvattaakseen liikevaihtoa, kassavirtaa, markkinaosuuksia ja kilpailuetuja. Juuri tämä arvonluonti on ollut pitkän aikavälin osaketuottojen tärkein ajuri.
Sijoittajina sorrumme helposti ajattelemaan, että korkeat arvostustasot korjaantuvat väistämättä kurssilaskun kautta. Näin tapahtuu joskus, mutta ei aina.
Arvostukset voivat normalisoitua myös siten, että yritysten tulokset kasvavat samalla kun osakekurssit liikkuvat pidemmän aikaa sivuttain. Toisin sanoen yritykset voivat kasvaa arvostuksiinsa sisään ilman merkittävää markkinakorjausta.
Epämukavat hetket kuuluvat sijoittamiseen
Rehellisyyden nimissä on kuitenkin todettava, ettei tämä ole aina helppoa.
On jaksoja, jolloin markkinat tuntuvat kalliilta, optimismi näyttää liialliselta ja uutisvirrasta löytyy enemmän syitä huoleen kuin innostukseen. Sijoittajana on täysin luonnollista pohtia, olisiko käteinen juuri nyt parempi vaihtoehto.
Olen itsekin ajatellut näin.
Lopulta kysymys ei kuitenkaan ole siitä, ovatko markkinat juuri tällä hetkellä täydellisesti hinnoiteltuja. Kysymys on siitä, mikä vaihtoehto näyttää houkuttelevimmalta pitkällä aikavälillä.
Omistanko mieluummin osuuden laadukkaista yrityksistä, joiden johto pyrkii kasvattamaan tulosta, kassavirtaa ja kilpailuetuja vuodesta toiseen, vai pidänkö varat käteisenä odottaen hetkeä, jonka tunnistan vasta jälkikäteen?
Usein juuri tämä näkökulma auttaa meitä pysymään pitkäjänteisinä silloin, kun markkinat tuntuvat kaikkein epämukavimmilta.
Myös odottaminen on sijoituspäätös
Tämä on yksi syy siihen, miksi markkinoiden ajoittaminen on niin vaikeaa. Käytännössä meidän pitäisi onnistua ainakin neljässä päätöksessä: milloin myydä, kuinka paljon myydä, milloin ostaa takaisin ja kuinka paljon ostaa takaisin.
Yhden päätöksen osuminen oikein on vaikeaa. Neljän päätöksen osuminen oikein johdonmukaisesti on vielä huomattavasti vaikeampaa.
Lisäksi odottaminen tuntuu usein neutraalilta vaihtoehdolta, vaikka todellisuudessa myös odottaminen on sijoituspäätös.
Kun lykkäämme sijoittamista paremman ostohetken toivossa, otamme samalla näkemyksen siitä, että markkinoilla olemisen sijaan sivussa oleminen on juuri nyt parempi vaihtoehto.
Sopiva riskitaso ja siinä pysyminen
Tämä ei tarkoita, että riskit tulisi sivuuttaa tai että markkinoille pitäisi sijoittaa hinnalla millä hyvänsä. Päinvastoin.
Riskit ovat olennainen osa sijoittamista, ja jokaisen meistä tulisi rakentaa salkku, jonka kanssa pystyy elämään myös vaikeina aikoina.
Historiallisesti tarkasteltuna suurimmat virheemme sijoittajina eivät ole useinkaan liittyneet siihen, että olisimme aloittaneet sijoittamisen hieman liian aikaisin.
Paljon useammin ongelmaksi on muodostunut se, että olemme keskeyttäneet pitkäjänteisen suunnitelmamme markkinoiden muuttuessa epämukaviksi.
Sijoittamisessa oleellista ei ole riskien välttely eikä riskien maksimoiminen. Oleellista on löytää itselleen sopiva riskitaso ja pysyä siinä myös silloin, kun markkinat muuttuvat epämukaviksi.
Sifterissä uskomme, että sijoittajan kannattaa käyttää enemmän aikaa pohtiakseen, millaisia yrityksiä hän haluaa omistaa seuraavan kymmenen vuoden ajan kuin yrittäessään ennustaa, mitä markkinat tekevät seuraavan kymmenen kuukauden aikana.
Pitkällä aikavälillä sijoitusten arvoa kasvattaa yritysten tuloskehitys, ei kyky ennustaa markkinoiden lyhyen aikavälin liikkeitä.
Charlie Munger tiivisti ajatuksen tunnetusti:
”The big money is not in the buying and the selling, but in the waiting.”
Riku Pennanen
Investor Relations
