Heinäkuu 2022 oli osakesijoittajalle pitkästä aikaa erittäin hyvä kuukausi. Esimerkiksi S&P 500 -indeksi nousi 12,7 % (eur), OMX 25 -indeksi 6,7 % ja Sifter Global -rahasto 10,6 %. Tapahtuiko makroympäristössä heinäkuussa jotakin erityistä, mikä nosti osakkeita?
Heinäkuun aikana FED nosti korkoja rivakasti, inflaatio nousi sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa, Kiina jatkoi Taiwanin uhittelua ja Venäjä Ukrainan teurastamista. Lisäksi Italian ja Englannin pääministerit erosivat ja useat luottamusindeksit laskivat.
Mitä tästä pitäisi ajatella?
Makrouutiset eivät anna mitään järkevää suuntaa osakkeille
Onko makrotalouden uutisilla mitään merkitystä osakesijoittajalle? Päätin tarttua kirjahyllyni 800-sivuiseen tiiliskiveen nimeltä Socionomic Theory of Finance, jossa arvostettu amerikkalainen talouskirjailija Robert R. Prechter väittää näin:
”Makrouutiset eivät anna mitään järkevää suuntaa osakkeille.”
Robert on erikoistunut sosiometriseen taloustieteeseen, jossa tutkitaan ja mitataan ihmisten välisiä suhteita ja vaikutuksia. Kirjaansa varten hän on tiiminsä kanssa analysoinut pörssikurssien historiaa ja erilaisia makrotason tilanteita yli sadan vuoden ajalta. Robert tiimeineen on tullut siihen tulokseen, että traditionaalinen taloustiede pystyy ennustamaan tulevaisuutta vain välttävästi.
Jos ihan tarkkoja ollaan, Robert ei löydä mitään korrelaatiota makrotason tilanteiden ja osakekurssien välillä.
Perinteinen taloustiede nojaa syy-seuraus-logiikkaan, jossa oletetaan, että esimerkiksi FED:in nostaessa korkoja, osakehinnat laskevat. Robertin tutkimus puolestaan ei osoita mitään tällaista tapahtuvan. Entä sodat, terroriteot, presidentinvaalit ja muut sijoittajien kannalta tärkeät makrotilanteet? Ei mitään systemaattista vaikutusta suuntaan tai toiseen. Eikö olekin hämmästyttävää?
Kirjassaan Robert luettelee kymmenittäin tutkimuksia ja graafeja, jotka kertovat samaa viestiä yhä uudelleen ja uudelleen.
Osakekursseja ei voi ennustaa makroympäristön muutoksilla.
Prechterin tutkimukset antavat paljon ajateltavaa sijoittajille, jotka yrittävät ennustaa nykyisiä ja tulevia makrotilanteita sekä tulkita niiden perusteella osakkeiden osto- tai myyntipäätöksiä.
Hannes löysi kaksi reseptiä, jotka insinööri pystyi hyväksymään
Sifter-rahaston perustaja Hannes Kulvik tuli omissa empiirisissä kokeissaan yli 30 vuotta sitten samankaltaisiin päätelmiin kuin Robert nyt 2000-luvulla. Tekniikan tohtoria turhautti, koska osakemarkkinoiden oikein ajoittamiseen ei tuntunut löytyvän mitään salaista reseptiä, joka toimisi systemaattisesti oikein. Kuumeisen kokeilun ja erehtymisen kautta Hannes päätyi lopputulokseen:
Osakkeiden ostaminen ja myyminen oikea-aikaisesti on mahdotonta – lopulta useammin häviää kuin voittaa.
Niinpä Hannes jatkoi osakesijoittamisen salaisen reseptin etsimistä ja löysi kaksi asiaa, jotka ainakin historiallisesti ovat toimineet jo yli sata vuotta. Ensinnäkin, sen sijaan, että osaa lukea makromaailmaa oikein, on vain uskallettava omistaa osakkeita riittävän pitkään, vaikka pörssikurssit heiluisivat suuntaan tai toiseen.
Toiseksi, on varmistuttava siitä, että se mitä omistaa on omistamisen arvoista.
Toisin sanoen, on vältettävä surkeita yhtiöitä, suurin odotuksiin perustuvia yrityksiä ja niin sanottuja suosikkiosakkeita. Huonojen sijoituskohteiden sijaan on löydettävä vahvoja ja tasaisia puurtajia, jotka vuosi toisensa perään jauhavat kasvavaa voittoa omistajilleen.
Olemme kirjoittaneet laatusijoittamisesta myös oppaan: Pitkän tähtäimen laatusijoittaminen. Oppaassa kerromme miten aika ja laatuyhtiöt tekevät työtä sijoittajan eduksi.
Pelkkä osta ja pidä -strategia ei toimi, koska yhtiöissä tapahtuu muutoksia ja osakkeita pitää pystyä kylmän viileästi vaihtamaan. Tätä varten on luotava systemaattinen prosessi ja malli, joka pakottaa toimimaan sen mukaisesti, että ei lähde pelaamaan.
Houkutus lähteä poikkeamaan valitusta reseptistä on niin suuri, että sijoitusstrategia on tatuoitava verkkokalvoille. Sen pitää loistaa kirkkaana silmissä ja mielessä pörssilaskun pimeimpinäkin hetkinä.
Nousut ja laskut tapahtuvat aalloissa
Palataan takaisin Robert Prechterin kirjaan ja sen oppien pariin. Onko osakehintojen muutoksissa mitään järkeä?
Ihmistieteilijänä Robert on tietenkin kiinnostunut ihmistä ja heidän käyttäytymisestään. Kirjassaan hän esittää mallin ja teorian, jossa pörssikurssien nousu toteutuu viiden aallon sarjoissa ja lasku puolestaan kolmessa aallossa.
Kun markkinoilla, eli laumassa on optimistinen tunnelma, aalto menee ylöspäin, vaikka makrotaloudessa tulisi negatiivisia uutisia.
Tämän on moni sijoittaja kokenut viimeisten vuosien aikana useampaan kertaan, kun mikään ei tunnu pysäyttävän kurssinousuja. Vastaavasti, kun lauman kollektiivinen mieliala muuttuu negatiiviseksi, hyvätkään uutiset eivät vaikuta osakkeiden hintoihin positiivisesti.
Ehkä järisyttävintä Robertin kirjassa oli se, että nämä viisi nousuaaltoa ja kolme laskuaaltoja toistuvat vuosikymmenten aikana hyvin samankaltaisina. Toisin sanoen, aaltoliikkeet voisivat olla mallinnettavissa.
Ongelmaksi kuitenkin tulee jälleen kerran ajoitus – miten tulkitaan, missä aalloissa kulloinkin ollaan?
Kokemuksemme mukaan osakemarkkinoiden ajoittamisessa on mahdotonta onnistua.
Sifterin sijoitusstrategiassa olemme päättäneet, että onnistumme paremmin, kun pidämme 100 % rahoista kiinni vahvoissa laatuyhtiöissä. Pitkällä tähtäimellä osakkeiden hinnat ovat lopulta nousseet, kun kohteet vain ovat hyviä ja tarkasti valittuja.
Mitä heinäkuun 2022 noususta pitäisi ajatella?
Tähän kysymykseen Prechterin kirja ei antanut suoraa vastausta. Voiko olla niin, että laumamentaliteetti olisi jo kääntynyt positiiviseksi osakkeita kohtaan, vaikka makrodata näyttää karmealta? Vai oliko heinäkuun ralli sittenkin vain laskumarkkinan helpotuspomppu ja yleinen mieliala vie osakehintoja alaspäin vielä hetken, ennen kuin mieliala taas vaihtuu? Koska tätä ei kukaan tiedä, on sitä turha arvailla.
Sifterillä keskitymme jatkossakin etsimään systemaattisen prosessin ja strategian avulla maailman laadukkaimpia yhtiöitä yli 65 000 osakkeen joukosta.
Kun löydämme ja sijoitamme vahvoihin ansaintamalleihin, joissa on kilpailuetuja, terve tase ja hyvä johto, kurssilaskuja tai nousuja ei tarvitse yrittää arvailla.
Kiinnostaako pitkän tähtäimen laatusijoittaminen? Lataa 20-sivuinen opas: Pitkän tähtäimen laatusijoittaminen. Oppaassa kerromme miten aika ja laatuyhtiöt tekevät työtä sijoittajan eduksi.
Santeri Korpinen
CEO, Sifter Capital
