Kriiseillä on tapana saada sijoittajat käyttäytymään järjettömästi. Olemme alttiita kaikille samoille kiusauksille ja ajatusvirheille kuin muutkin sijoittajat. Useat kriisit läpikäyneenä olemme oppineet, että pelon hiipiessä mieleen asioita kannattaa pyrkiä lähestymään rationaalisesti.
Sifterin sijoitusstrategiaa on toteutettu 1990-luvun alusta alkaen ja rahastomuodossa vuodesta 2003. Tähän pitkähköön aikaikkunaan mahtuu kriisi, jos toinenkin. Korona tuli täysin yllättäen ja epävarmuus venytti Sifterin tiimin hermoja ja työpäiviä.
Kokosin kahdeksan keskeistä oppia, joita koeteltiin taas keväällä. Uskon, että moni pystyy samaistumaan näihin kokemuksiin.
- Omaan strategiaan pitää uskoa
- Selvät toimintaohjeet auttavat pitämään pään kylmänä
- Tasapainoilu yksityiskohtien ja ison kuvan kanssa
- Pitkä aikaväli ratkaisee
- Sulje kakofonia mielestä
- Markkinat ylireagoivat aina
- Myrskyssä ei pidä panikoida
- Ihmisten ja talouden kyky palautua yllättää aina
1. Omaan strategiaan pitää uskoa
Strategia testataan vasta vaikeissa olosuhteissa. Kun pelottaa ja olo on epävarma, kannattaa pitää mielessä, mikä on oma strategia: mitä olemme luvanneet itsellemme ja sijoittajillemme.
Sijoitusstrategiaa ei pidä lähteä muuttamaan silloin, kun myrsky velloo kovimmillaan. Jos niin tekee, häviävät samaan aikaan niin tärkeät karttamerkit, oma usko kuin tuototkin.
2. Selvät toimintaohjeet auttavat pitämään pään kylmänä
Strategian lujittamiseksi tarvitaan selvät toimintaohjeet: koska myymme ja ostamme ja miksi?
Kun myrskyn laineet lyövät, toimintaohjeet tukevat tekemistä ja vähentävät virheitä. Toimintaohjeet luovat kulttuurin, mihin uskomme.
3. Liiallinen yksityiskohtien tutkiminen voi sumentaa ison kuvan
Kriiseissä yksityiskohtiin on pakko mennä, mutta ne eivät saa sumentaa isoa kuvaa. Esimerkiksi koronakriisin aikana sukelsimme hyvin syvälle yhtiöiden kassanhallintaan ja velkaisuuden tutkimukseen. On selvitettävä koska lainat erääntyvät, millaiset ovat niiden luottolimiitit.
Sen sijaan yhtiöiden kysynnän ennustaminen kuukausitasolla olisi saattanut sumentaa ison kuvan. Se olisi ollut paitsi mahdotonta niin myös osittain turhaa.
4. Pidä katse horisontissa
Kun sijoitushorisontti on yli viisi vuotta, tärkeintä on arvioida, miten yritys selviää myrkyn läpi ja tuleeko se ulos kriisistä entistä vahvempana. Kriisin melskeissä lyhyen aikavälin tapahtumat saavat aivan liian usein aivan liian paljon huomiota. Silloin kiusaus toimia strategian vastaisesti kasvaa.
Pitkä aikaväli ratkaisee.
5. Sulje kakofonia mielestä
Kriiseissä media riehaantuu ja uutisia tehdään valtavasti. Luonnostaan uteliaina analyytikot ja sijoittajat pyrkivät keräämään mahdollisimman paljon tietoa kriisistä. Myös Sifterin videokokouksissa keskustelu siirtyy helposti siihen, mitä kukin on lukenut, kuullut ja tulkinnut.
Tieto on hyvä renki mutta huono isäntä. Usein talousmedioisssa esitetyt mielipiteet ovat keskenään täysin ristiriitaisia. Jos niitä lukiessaan ja kuunnellessa ei pidä varaansa, omakin päätöksenteko on vaarassa kriisiytyä.
Oma strategia, tutkiminen ja hiljaisuus ovat hyviä keinoja selviytyä kakofonian keskellä.
6. Markkinat ylireagoivat aina
Markkinat ovat kuin teinilauma, ja ylilyönnit kuuluvat niiden olemukseen. Toistaiseksi kaikista kriiseistä on selvitty. Usein jälkikäteen on harmiteltu omia päätöksiä – myös sitä, mitä ei ole tehty.
7. Myrskyssä ei pidä panikoida
Kun osakekurssit laskevat nopeasti, tyypillisin esille nouseva ajatus on osakkeiden myyminen ja siirtyminen käteiseen.
Ajatus on kaunis ja looginen: Myyn nyt ja ostan takaisin halvemmalla.
Ongelma on kuitenkin siinä, että tällöin sijoittahan pitää osua lankulle kahdesti: on osattava myydä ja ostaa oikeaan aikaan. Kokemuksemme mukaan tämä onnistuu erittäin harvoin.
Sifterillä kokeilimme tätä 2000-luvun alun kriisissä. Emme onnistuneet, niin kuin ei moni muukaan. Emme yritä uudestaan.
8. Ihmisten ja talouden kyky palautua yllättää aina
Kriisin ollessa synkimmillään epätoivoisimmat sanovat, että mikään ei palaa ennalleen. Historia osoittaa, että aina on palattu ja vieläpä paljon parempaan. Ihmisiin ja talouteen on sisäänrakennettu mekanismi, joka vie meitä ja taloutta eteenpäin. Joskus jälleenrakentaminen on hitaampaa, mutta innovaatiot, kilpailu ja ahneus vievät lopulta meidät uusille tasoille.
Sijoittajat kysyvät meiltä usein: ”Onko nyt hyvä aika sijoittaa?”
Näin tapahtui myös tämän kriisin aikana. Yksi tärkeimmistä opeista on olla suora ja rehellinen ja kertoa, että en tiedä. Kukaan ei tiedä.
Historian valossa voi kuitenkin osoittaa, että pitkän tähtäimen sijoittaminen laadukkaisiin yhtiöihin on ollut ylivertainen tapa kartuttaa omaisuutta.
Santeri Korpinen
CEO, Sifter Capital Oy
