Koronakriisi tarjosi sijoittajille erinomaisen oppitunnin tunteiden vaikutuksesta sijoitustoimintaan ja sijoitustuottoihin. Rahan menettämisen pelko saa monet sijoittajat enemmän tai vähemmän paniikkiin ja laukaisee usein järjenvastaista toimintaa.
Ennalta laadittu sijoitusstrategia lentää helposti roskiin, kun pörssit ovat vapaassa pudotuksessa. Ammattilaisetkaan eivät ole immuuneja tälle syvällä ihmisessä olevalle reaktiolle.
Otetaan esimerkiksi henkilö, joka on vanhojen virheiden jälkeen päättänyt pitäytyä pitkän aikavälin sijoitussuunnitelmassa. Hän ostaa säännöllisesti tarkkaan valikoituja yhtiöitä tai rahastoja. Kassavaroja on jemmassa siltä varalta, että markkinoilla ilmenisi ostonpaikkoja. Tätä suunnitelmaansa hän toistelee niin itselleen kuin ystävilleen.
Kun koronapandemia iski länsimaihin maaliskuussa ja osakekurssit syöksyivät, ajatteliko esimerkkihenkilömme strategiansa mukaisen tilaisuuden koittaneen ja ryhtyi ostamaan? Vai saattoiko hän jopa pidättäytyä säännöllisen ostosuunnitelmansa toimeenpanosta – tai jopa myydä omistuksiaan?
Sijoittajat häviävät indeksille keskimäärin 4%
Indeksisijoittamisen isä, Vanguard-indeksirahastoyhtiön perustaja John C. Bogle teki aikoinaan tutkimuksen, jolla hän selvitteli pörssilistattuihin indeksirahastoihin eli etf:iin sijoittavien sijoittajien käyttäytymistä.
Yksi tutkimuksen havainnoista oli, että sijoittajat häviävät indeksille keskimäärin 4 prosenttiyksikköä vuodessa. Eivät siksi, että he valitsisivat vääriä rahastoja, vaan siksi, että he ajoittavat ostojaan ja myyntejään väärin. Spekuloiminen ja kaupankäynti harvoin kannattaa.
Usein sijoittajat myyvät paniikissa ja ostavat, kun kurssit ovat jo nousseet.
Kurssikäänteen jälkeen osakkeiden hinnat tapaavat nousta nopeasti – niin kuin kävi viime keväänäkin. Parhaat nousupäivät jäävät useimmilta paniikkimyyjiltä väliin.
Sijoittaminen ei ole peliä
Liian monelle sijoittaminen on jännittävää peliä – jopa niin jännittävää, että se vie sekä yöunet että tuotot.
Yksi yleisistä sudenkuopista on myydä liian aikaisin. Kun yhtiön osakekurssi tai rahaston arvo on noussut hyvin, mieleen hiipi halu kotiuttaa voittoja. Ajatuksena usein on ostaa takaisin halvemmalla.
Kokemuksemme mukaan tällainenkaan markkinoiden ajoittaminen onnistuu ja tuottaa rahaa vain harvoin.
Silti houkutus myydä hyvä laatuyhtiö, jonka osakekurssi on noussut vahvasti, on valtava. Monesti kasvavan laatuyhtiön tulevat kurssinousut ovat suuremmat kuin uskaltaa toivokaan.
Myitkö liian aikaisin?
Miksi laatuyhtiöstä luopuminen liian aikaisin on usein huono strategia. Alla oleva esimerkki havainnollistaa korkoa korolle -ilmiön ja aikafaktori -vaikutuksen.
Saat mahdollisuuden valita kahden rahasumman välillä: miljoona euroja käteisenä tai yhden sentin, joka kaksinkertaistuu päivittäin 30 päivän ajan. Kummat valitset?
Ennen kuin päätät ottaa miljoonan, niin tässä on pari vinkkiä.
Yksi sentti, joka kaksinkertaistuu päivittäin, on ensimmäisen viikon jälkeen 1,28 euron arvoinen. Toisen viikon jälkeen se olisi 163 €. Se mitä tämän jälkeen tapahtuu, on korkoa korolle -ihme. 30 päivän päästä huomaat, että kaksinkertaistamalla 30 kertaa, sentti olisi arvoltaan 10 737 418 euroa.
Suurin osa meistä olisi 26. päivän kohdalla (700 000€) valmis luovuttamaan, koska miljoonahan olisi ollut enemmän. Viimeisenä neljänä päivänä arvo kuitenkin nousee 700 000 eurosta yli 10,7 miljoonaan euroon.
Tarvitaan kärsivällisyyttä ja pitkän aikavälin näkökulmaa, jotta korkoa korolle -ilmiön olisi mahdollisuus tehdä taikuuttaan.
Vaikka esimerkki on yksinkertaistettu, niin samantapaisesti se toimii yhtiöön, joka kasvaa tasaisesti ja sen pääoman tuotot ovat korkeat. Yhtiö sijoittaa syntyneitä voittojaan oman toimintansa kehittämiseen vuosittain ja vuosi toisensa jälkeen voitot ovat vain suuremmat.
Pitkän tähtäimen sijoittajalta vaaditaan tiukkaa seulaa valita laatua sekä kärsivällisyyttä välttää kiusausta kotiuttaa voittoa tai myydä, kun kurssit laskevat.
Santeri Korpinen
CEO, Sifter Capital Oy
