Santeri Korpinen, Sifter Fund

Onko sinulla kotimarkkinaharha osakesijoituksissasi?

Maaliskuussa alkanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti osakehajautuksen merkityksen jälleen valokeilaan. Vahvasti kotimarkkinaan altistunut sijoittaja sai kokea, miltä tuntuu omistaa suomalaisia osakkeita, kun pelästynyt iso raha virtasi pois Suomesta ja osakehinnat laskivat nopeasti. Viimeistään nyt sijoittajien pitäisi herätä kotimarkkinaharhan ruususen unilta.

Helsingin pörssi on tarjonnut viimeisen kymmenen vuoden aikana varsin mojovia tuottoja, jopa koronakevät huomioiden. Riskit ovat tuntuneet varsin pieniltä – ovathan suomalaiset yhtiöt yleensä hyvin johdettuja ja niitä on voinut seurata talousmedioissa päivittäin.

Koronakevään jälkeinen osakkeiden rivakka nousu on vahvistanut harhaa, että riskit ovat pienet ja omat taidot suuret. Sijoittajan hälytyskellojen pitäisi soida viimeistään nyt, kun Venäjä aloitti öykkäröinnin ja tulevaisuus on sumuverhon peitossa.

Mikä ihmeen kotimarkkinaharha?

Kotimarkkinaharha viittaa sijoittajien taipumukseen suosia oman maansa yrityksiä muiden maiden tai alueiden yritysten kustannuksella.

Tämä vinouma johtaa helposti huonosti hajautettuun osakesalkkuun, joka lisää sijoittajan riskiä.

Kotimarkkinaharha ei ole suomalainen keksintö, vaan globaalisti todettu vinouma. Esimerkiksi Sifter-rahaston sijoittajien keskuudessa sama ilmiö on todettu niin Sveitsissä, Ranskassa kuin Englannissakin.

Miksi sijoittajan kannattaisi sijoittaa myös ulkomaille?

Ensiksi on hyvä hahmottaa mittasuhteita. Helsingin pörssissä on noin 180 yhtiötä, kun maailmalta löytyy yli 65 000 listattua yhtiötä. Helsingin pörssi edustaa vain alle puolta prosenttia globaalisti listatuista pörssiyhtiöistä.

Toki monet Helsingin pörssin vientiyhtiöistä tekevät liiketoimintaa muualla kuin Suomessa, mutta pääkonttoriaan Suomessa pitävät yhtiöt altistuvat Suomen lainsäädännölle ja verotukselle.

Sijoittajan kannalta on olennaista pohtia, millä todennäköisyydellä varallisuutesi kannattaa sijoittaa juuri Helsingin pörssin yhtiöihin?

Kotimarkkinaharhaan altistuneen sijoittajan maakohtainen riski on suuri, jos koko osakesalkku tai valtaosa siitä koostuu Helsingin pörssin yhtiöistä. Riskinhallinnan näkökulmasta, osa varallisuudesta kannattaisi laittaa töihin ulkomaille. Rahasi tekevät edelleen töitä Taiwanin sirutehtailla tai Kanadan rautateillä, jos Suomen talous ei tulevaisuudessa kasvaisi tai liiketoiminnan edellytykset kriisiytyisivät.

Hajautuksen avulla riskit pienenevät ja tuototkin voivat olla paremmat, jos yhtiövalinnat onnistuvat.

Kiinnostaako osakesijoittamisen riskin pienentäminen? Kirjoitimme 14-sivuisen oppaan: Osakkeiden hajauttaminen. Oppaassa kerromme esimerkkien kautta miten osakesijoittamisen riskiä voi pienentää hajauttamisen avulla.  

Miksi globaaleihin pörssiyhtiöihin sijoittaminen tuntuu vaikeammalle?

Ajatus tuntemattomiin yhtiöihin sijoittamisesta tuntuu haastavalle. Tässä piilee monesti myös ongelman ydin. Ulkomaille sijoittaminen ei ole vaikeaa teknisesti, vaan yhtiöiden tuntemisen ja seuraamisen takia. Kotimarkkinaharha on syntynyt juuri siksi.

Taiwanin sirutehtaan tai Starbucksin maailmanvalloituksen tilannetta on vaikeampi tuntea ja seurata kuin kotimaassa toimivan Nordean tai Nesteen.

Ulkomaisten yhtiöiden seuraamista ei helpota se, että kotimaiset talousmediat ovat taipuvaisia uutisoimaan nimenomaan suomalaisten yhtiöiden tilannekuvista.

Sifter-rahaston yhtiöt valitaan ilman tunteilua – näin vältämme kotimarkkinaharhan

Sifter-rahasto on etsinyt 20 vuoden ajan laatuyhtiöitä ympäri maailman ja sijoittanut historiansa aikana yli sataan yhtiöön. Rahasto ei ole sijoittanut suomalaisiin yhtiöihin, koska yhtiöt eivät ole läpäisseet rahaston edellyttämiä laatuyhtiön hinta- ja laatukriteereitä.

Osakesalkun hajautus ei ole kuitenkaan itseisarvo. Tärkeämpää on se, millaisia yhtiöitä salkkuun valitaan.

Karsimme 65 000 listatun yhtiön joukosta 30 laatuyhtiötä, joilla on poikkeuksellisen vahva ansaintamalli. Osakevalinnassa, tai tarkemmin sanottuna osakkeiden eliminoinnissa käytämme numeerisia ja laadullisia valintakriteereitä, jotka auttavat tunnistamaan laadukkaat yhtiöt.

Sifterin sijoitusprosessissa ei ole varaa tunteille.

Pitkän tähtäimen laatusijoittaminen kuvaa parhaiten Sifterin sijoitustyyliä. Olemme kirjoittaneet aiheesta myös 20-sivuisen oppaan: Pitkän tähtäimen laatusijoittaminen.

Santeri Korpinen
CEO, Sifter Capital

Vastuuvapauslauseke. Tämän sivun sisältö ei ole tarkoitettu sijoitusneuvoiksi tai ostosuosituksiksi osakkeisiin. Sivusto kertoo näkemyksistämme yhtiöihin, joihin olemme sijoittaneet tai joiden osakkeet olemme myyneet. Rahaston historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta.
New call-to-action
Osakkeiden hajauttaminen - Lataa opas
Tilaa sifterin uutiskirje

Ajatuksia laatusijoittamisesta

Uutiskirjeissä kerromme avoimesti, miten sijoitamme laatuyhtiöihin globaalisti. Liity Sifter-uutiskirjeen tilaajaksi ja saat: