Santeri Korpinen, Sifter Fund

Osakemarkkinoilla rytisee – Miksi pitkän tähtäimen sijoittaja ei panikoi?

Viimeisen vuosisadan aikana osakkeet ovat tuottaneet eri omaisuusluokista parhaiten. Osakesijoittaja on saanut korvausta sietämällä osakehintojen muutoksiin liittyvää riskiä ja epävarmuutta. Vuosi 2022 aukesi väkevään laskuun teknologiayhtiöiden laskiessa. Sitä seurasi Ukrainan sota ja sen henkiset ja taloudelliset kerrannaisvaikutukset.

Moni sijoittaja miettii jälleen, miten nyt pitäisi toimia? Mikä oikeasti muuttuu, kun osakkeet laskevat?

Onko salkussasi vahvoja laatuyhtiöitä vai yliarvostettuja kasvuraketteja?

Osta ja pidä -strategia ei toimi, jos salkku on täynnä yliarvostettuja yhtiöitä, joiden hinta ei vastaa niiden todellista rahantekokykyä, tai yhtiöiden kilpailuedut ovat pysyvästi heikentyneet.

Tällöin sijoittaja on maksanut ylihintaa huonosta liiketoiminnasta ja osakkeista kannattaa luopua heti. Legendaarisen Warren Buffettin sanoin:

”Osakekurssien heiluminen ei ole riski. Riski on pääoman menetys.”

Pitkän tähtäimen laatusijoittaja ei säntää joukkohysterian perässä myyntilaidalle, kun markkina hermoilee. Hänellä on selkeä strategia, josta hän pitää kiinni. Pitkän tähtäimen sijoittaja on ostanut laadukkaita, kasvavia yhtiöitä, joilla on vahva rahantekokyky. Hän tietää omistavansa pienen osuuden laadukkaan yhtiön kasvavista rahavirroista ja haluaa omistaa yhtiöitä pitkään.

Näin toimii myös globaalisti laatuyhtiöihin sijoittava Sifter-rahasto.

Miksi sijoittaja myisi pois tulevia rahavirtoja alennuksella, kun hän tietää yhtiön rahantekokyvyn olevan kunnossa?

Lähestytään asiaa esimerkin kautta. Toimit yrittäjänä ja olet rakentanut yhtiötäsi, tuotteita ja asiakassuhteita jo vuosia. Tiedät, että sinulla on laadukas liiketoiminta, jolla on arvoa nyt ja vielä enemmän tulevaisuudessa.

Tulee talouskriisi, pörssiromahdus ja vaikeat ajat. Sinulle tarjotaan yhtiöstäsi puolet sen arvoa vähemmän. Yrityksen rahantekokyky voi olla hetkellisesti heikentynyt, mutta yhtiösi kilpailuedut eivät ole murentuneet. Olisitko valmis myymään laadukkaan rahantekokoneesi puoleen hintaan pois?

Samalla tavalla tulisi ajatella myös huolellisesti valituista laatuosakkeista.

Kiinnostaako pitkän tähtäimen laatusijoittaminen? Lataa 20-sivuinen opas: Pitkän tähtäimen laatusijoittaminen. Oppaassa kerromme miten aika ja laatuyhtiöt tekevät työtä sijoittajan eduksi.

Kannattaako osakkeet myydä nyt voitolla ja ostaa myöhemmin halvemmalla?

Kuulostaa ihanalta ajatukselta. Markkinoiden ajoittaminen ja voittaminen on useimmiten toiveunta. Se harvoin onnistuu.

Amerikkalainen tutkimusyhtiö Dalbar selvitti rahastoihin sijoittavien yksityissijoittajien menestystä vuosina 1995–2015. Tutkimuksessa havaittiin, että yksityissijoittajien vuosituotto jäi keskimäärin 5,2 prosenttiin, S&P 500 -indeksin antaessa samalla aikavälillä 9,8 prosentin tuoton.

Yksityissijoittajat hävisivät indeksille siis keskimäärin 4,6 prosenttia.

Yksi tärkeimmistä syistä tähän oli aktiivisuus, joka tapahtui tyypillisesti väärään aikaan. Yksityissijoittajien ostot kiihtyivät, kun markkinat nousivat. Vastaavasti, kun osakkeet upposivat, rahastoyhtiöihin tulvi lunastuksia.

Kaupankäyntikulut ja verot syövät aktiivisen markkina-ajoittajan tuottoja

Toinen syy välttää liiallista aktiivisuutta on kulut. Oletetaan, että 100 000 € osakesijoituksesi on noussut +34,3 %, joka oli Sifter-rahaston vuosituotto vuonna 2021. Voittoa on tullut jo 34 300 €. Epävarmuus kalvaa mieltäsi ja ennustat, että markkina laskee ja myyt kaiken pois. Lupaat itsellesi ostaa osakkeet takaisin myöhemmin, kun epävarmuus pienenee ja osakkeiden hinta on laskenut.

Maksat voitoista veroja (30 %) eli reilut kymmenen tuhatta euroa ja mahdollisesti kaupankäyntikuluja muutaman satasen päälle.

Olet siis menettänyt varmasti -7 % kulujen muodossa ja markkinan pitäisi laskea ainakin sen verran, että voittaisit.

Lopulta ennusteesi osuu oikeaan ja markkina laskee reilusti. Osakehinnat ovat nyt matalalla, mutta epävarmuus korkealla. Nyt pitäisi kyetä olemaan kylmähermoinen ja toimimaan alkuperäisen strategian mukaan eli ostamaan osakkeet takaisin. Markkinoille paluu tuntuu tuskaiselle, koska alkuperäinen myymisen syy oli nimenomaan liiallinen epävarmuus.

Kun epävarmuus on vihdoin laskenut, ovat osakkeet jo ehtineet nousta ja sijoittaja palaa markkinalle usein parhaiden nousupäivien jälkeen. Tätä peliä on vaikea voittaa, koska sijoittajan psykologia on sitä vastaan.

En sano, etteikö ajoittamisessa voisi silloin tällöin onnistua, mutta systemaattisesti markkinoiden nousujen ja laskujen oikein arvaaminen on mahdotonta. Arvailu vie usein sekä tuotot että hermot.

Pörssit harvoin romahtavat, kun romahdusta eniten toivotaan

Ihmisen luonne saa monesti juuri tämän hetken tuntumaan poikkeuksellisen epävarmalta. Tilannetta ei helpota se, jos vastuullasi on poikkeuksellisen merkittävän summan sijoittaminen osakemarkkinoille. Epävarmuus kasvaa, kun medioissa useampikin asiantuntija kertoo pörssiromahduksen vaarasta.

Fakta on se, että kukaan ei osaa sanoa milloin pörssiromahdus alkaa.

Viimeisen sadan vuoden aikana olemme kokeneet neljä selkeää romahdusta. Ikävä kyllä, romahdukset kuuluvat pörssin luonteeseen ja syntyvät siitä, kun ihmismielen ahneus ja euforia ovat pimentäneet järjen valon.

Epävarmuus on hinta, jonka osakesijoittaja joutuu sietämään saadakseen tuottoja sekä osakkeiden nousuissa että laskuissa.

Tulemme takuuvarmasti näkemään pörssiromahduksen taas jossakin vaiheessa. Yksittäinen romahdus on historian valossa kestänyt keskimäärin 18 kuukautta, jonka jälkeen kurssit ovat taas nousseet entistä korkeammalle. Covid19-romahdus vuonna 2020 oli historian lyhyin.

Kautta historian, pörssiromahdukset ovat yllättäneet sijoittajat hiljaisena maanantaiaamuna, kun kukaan ei ole romahdusta ennalta arvannut.

Globaalisti hajautetut laatuyhtiöt ovat antaneet sijoittajille mielenrauhaa epävarmoina aikoina

Sifter-rahaston sijoitusstrategiana on omistaa erittäin laadukkaita, kasvavia ja terveitä yhtiöitä ympäri maailman ja pitää niistä kiinni sekä pörssin nousuissa että laskuissa.

Olemme toimineet näin jo pian 20 vuotta. Rahasto on kohdannut finanssikriisin 2008, Covid19-romahduksen 2020 sekä joukon pienempiä markkinakorjauksia.

Romahduksista huolimatta, Sifter-rahaston laatuyhtiöt ovat tarjonneet sijoittajille keskimäärin 10 % vuosittaisen tuoton (2003–2021). Vuoden 2021 aikana Sifter-rahasto nousi 34,3 % ja voitti maailmanlaajuisen osakeindeksin (MSCI ACWI, Eur) 6,8 prosentilla.

Sifterin lisäarvo sijoittajalle on sijoitusstrategian johdonmukaisuus ja kuri sen noudattamisessa. Sifter-sijoittajat ovat ulkoistaneet osan varallisuuttaan kokeneen tiimin haltuun ja saavat sen täyden osaamisen kohtuulliseen hintaan.

Pitkän tähtäimen laatusijoittaminen kuvaa parhaiten Sifterin sijoitustyyliä. Olemme kirjoittaneet aiheesta myös 20-sivuisen oppaan: Pitkän tähtäimen laatusijoittaminen.

Santeri Korpinen
CEO, Sifter Capital

Vastuuvapauslauseke. Tämän sivun sisältö ei ole tarkoitettu sijoitusneuvoiksi tai ostosuosituksiksi osakkeisiin. Sivusto kertoo näkemyksistämme yhtiöihin, joihin olemme sijoittaneet tai joiden osakkeet olemme myyneet. Rahaston historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta.
Pitkän tähtäimen laatusijoittaminen – Lataa opas
Pitkän tähtäimen laatusijoittaminen - Lataa opas
Tilaa sifterin uutiskirje

Ajatuksia laatusijoittamisesta

Uutiskirjeissä kerromme avoimesti, miten sijoitamme laatuyhtiöihin globaalisti. Liity Sifter-uutiskirjeen tilaajaksi ja saat: