fbpx
Santeri Korpinen

Laatusijoittajan kymmenen kultaista sääntöä

Arvosijoittaja ostaa hinnoittelukertoimilla edullisia osakkeita, kasvusijoittaja yhtiöitä, joiden uskoo kasvavan nopeasti. Osinkosijoittaja etsii parhaat osingonmaksajat. Laatusijoittaminen on näihin sijoitustapoihin verrattuna siinä mielessä paljon hankalampaa, että yhtiön laadukkuus ei käy ilmi yksittäisestä tai edes muutamasta tunnusluvusta.

Laatusijoittajan täytyy arvioida yhtiötä ja sen liiketoimintaa paitsi useiden tunnuslukujen kautta myös punnitsemalla sellaisia seikkoja, jotka eivät aina taivu helposti numeeriseen muotoon.

Sifter-rahasto on 17 vuoden ajan toteuttanut kurinalaista laatuyhtiöiden sijoitusstrategiaa. Kun valikoimme sijoituskohteita yli 65 000 potentiaalisen yhtiön joukosta, käytämme apunamme laatusijoittamisen kymmentä kultaista sääntöä:

1. Karsi, älä poimi

Karsi pois ne maat, toimialat ja yhtiöt, joihin et ainakaan halua sijoittaa. Sifterin karsintastrategiassa suljemme sijoituskohteidemme ulkopuolelle bulkkituotteita tekevät yhtiöt, vahvasti raaka-ainesidonnaiset toimialat, selkeästi sykliset yhtiöt sekä kaikki ne maat, joissa sijoittajansuoja on heikko. Karsinnan tuloksena jäljelle jää hallittava määrä yhtiöitä, joiden tutkimiseen voi keskittyä tarkemmin.

Sifterissä suodatamme eri karsintamenetelmillä koko maailman osakejoukon noin 150 yhtiöön, joita haluaisimme omistaa, jos saamme ostaa niiden osakkeita järkevään hintaan.

2. Ymmärrä yhtiön ansaintamalli

Yhtiön tunnusluvuista näkee, onko se parempi kuin kilpailijansa. Olennaista on kuitenkin ymmärtää, miksi yhtiö pärjää kilpailijoitaan paremmin. Sen kertoo yhtiön ansaintamalli. Kuinka yritys tuottaa arvoa asiakkailleen? Miten se jauhaa korkeampia voittoja? Usein yhtiön kilpailuetu liittyy juuri ansaintamalliin.

Yhdysvaltalainen halpakauppaketju Costco on esimerkki erilaisesta ansaintamallista kypsällä vähittäiskaupan alalla. Sen erilaisuus ja tulos perustuvat jäsenmaksuihin ja jäsenmäärän kasvuun, joka taas mahdollistaa entistä edullisemmat hinnat ja houkuttelee uusia asiakkaita.

3. Suosi kasvavia toimialoja

Yli kaksi kolmasosaa yrityksen kasvusta selittyy toimialan kasvulla. Hiipuvat tai kovin sykliset toimialat eivät ole kiinnostavia. Ne kannattaa karsia pois heti kättelyssä. Tosin, joskus matalankasvun alaltakin voi löytyä kasvutaskuja, jossa erilaisella ansaintamallilla tehdään erinomaista tulosta.

4. Tuloksen ennustettavuus

Jatkuvien palveluiden suuri osuus liikevaihdosta kiinnittää aina huomiomme. Ne tuovat ennustettavuutta ja usein myös korkeampaa katetta. Kyseessä voi olla esimerkiksi laaja asennettu laitekanta, jota pitää huoltaa tai sitten tilauspohjainen verkkopalvelu.

Ansaintamalli voi myös perustua jatkuvaan verkkopalveluun, joka on erittäin tärkeä asiakkaalle ja näin tuloksenteko on myös hyvin ennustettavaa. Yhdysvaltalainen Verisign on mallisesimerkki tällaisesta.

5. Hinnoitteluvoima kertoo tärkeydestä

Jos yhtiön tarjoama palvelu tai tuote on asiakkaalle elintärkeä, sitä ei vaihdeta helpolla. Kun yritys ei altistu kilpailulle, sen hinnoitteluvoima on vahva. Elektroniikkateollisuudessa tällaisia pieniä mutta elintärkeitä tuotteita voivat olla esimerkiksi komponentit tai sirut, joiden laatu on tärkeää. Brändituotteilla on myös hinnoitteluvoimaa, oli kyseessä sitten Starbucksin kahvi tai L’Orealin meikit.

6. Korkeat marginaalit

Meitä kiinnostavat myynti- ja käyttökate. Korkeat marginaalit kielivät hinnoitteluvoimasta, erilaisuudesta ja tehokkuudesta. Vältämme yhtiöitä, joiden katteet ovat kovin ohuet. Ne altistuvat vaaraan, jos kysyntä yskii eivätkä kiinteät kulut jousta.

7. Vahva tase on valttia

Laatuyrityksen tase on vahva. Laatuyhtiöt sijoittavat voittonsa oman toimintansa kasvattamiseen. Lainaa ne eivät tarvitse. Osingon jaon vähäisyys tai puuttuminen eivät häiritse meitä, kun pääoman tuottoluvut ovat korkeita. Silloin tiedämme, että yrityksen johto pystyy sijoittamaan omistajille kuuluvat voitot vielä tuottavammin, yrityksen kasvattamiseen.

8. Asiakaspito luo ennustettavuutta

Asiakasuskollisuus on merkki laadusta ja siitä, että palvelu on tärkeä asiakkaalle. Korkea asiakastyytyväisyys sekä työntekijätyytyväisyys kielivät erinomaisesta yrityskulttuurista. Mikä parasta tällöin myynnin ja markkinoinnin kulut ovat usein pienemmät. Markkinointi tapahtuu tyytyväisten asiakkaiden kautta ja johdon aika ei kulu liiaksi sisäpeliin.

9. Pätevä johto

Usein laatuyhtiöiden johto kasvaa yrityksen sisältä. Se kertoo vahvasta yrityskulttuurista ja jatkuvuudesta. Ruotsalainen Atlas Copco on mm. esimerkki hyvästä yrityskulttuurista. Vastaavasti vältämme yhtiöitä, joissa toimitusjohtaja tai muu avainjohto on vaihtunut hiljattain.

10. Osakkeen nykyhinta ei aina kerro koko totuutta

Laatuyhtiöitä ei usein löydä alekorista. Laatuyhtiöt ovat aina pitkän tähtäimen sijoituksia. Niiden arvo syntyy vuosittain kasvavista voitoista, joista osan ne sijoittavat takasin oman toimintansa kehittämiseen. Lopulta myös osakkeen hinta seuraa yrityksen rahantekokyvyn kasvua ja tulosta.

Laadukkainen liiketoimintojen etsiminen ja laatuyhtiöihin sijoittaminen on pitkäjänteistä työtä.

Moni yllä olevan listan kohdista ovat helposti sanottu, mutta oppien käytäntöön vieminen onkin asia erikseen.

Sifter-rahasto on toiminut vuodesta 2003 alkaen ja sijoittamisen kulmakiviksi on muodostunut:

  • Laatuyritysten etsiminen systemaattisella prosessilla, jossa tunteillulle ja arvailulle ei ole sijaa.
  • Laadukkaan liiketoiminnan omistaminen pitkään, seuraamalla sen liiketoiminnan muutoksia.
  • Pään pitäminen kylmänä, vaikka osakemarkkinat heiluvat milloin mistäkin syystä.
  • Hajautus 30 laatuyhtiöön, 20 toimialla ja 10 eri maassa.

Santeri Korpinen
CEO, Sifter Capital Oy

Lue myös Laatuyhtiöihin sijoittaminen toi 31,3 % vuosituoton Sifter -rahastolle vuonna 2019.

Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Share on twitter
Lataa kumppanisijoittajan käsikirja
Lataa kumppanisijoittajan käsikirja