Moni osakesijoittaja ymmärtää pitkän tähtäimen osakesijoittamisen hyödyt. Raha tekee töitä ajan kanssa. Musiikki soi ja kurssit nousevat. Kun musiikki vaihtuu molliksi ja lopulta kakofoniaksi, alkaa sijoittajan mieli mustua ja tarve toimintaan yltyä.
Nobelisti Daniel Kahneman tuli suurelle yleisölle tunnetuksi kirjasta Thinking, Fast and Slow. Yksi kirjan pääviesteistä liittyi hitaaseen ja nopeaan ajatteluun. Mutta miten tämä liittyy sijoittamiseen?
Nopea ajattelu on vaivatonta. Kahnemanin mukaan nopeassa ajattelussa aivojen automaattinen käskytys auttaa meitä esimerkiksi silloin, kun hirvi hyppää auton ajovaloihin. Ongelmat alkavat, kun nopea ajattelu sekaantuu monimutkaisten asioiden hahmottamiseen.
Hidas ajattelu vaatii vastaavasti kurinalaista ja keskittynyttä ponnistelua. Se saattaa paljastaa, että monet intuition tulokset olivatkin kognitiivisia illuusioita – enemmän harhoja kuin kestäviä johtopäätöksiä.
Kun jokin on rikki, sinä haluat korjata sen
Pidän useimpia tuntemiani ihmisiä varsin rationaalisina. Keskustelun kääntyessä osakkeisiin ja sijoittamiseen, monen rationaalisuus kuitenkin katoaa. Olen huomannut, että useat heistä toimivat yllättävän tunteellisesti ja painetilanteissa äkkipikaisesti. Myös Kahnemanin mukaan, kriisitilanteissa ihmiset joko jäätyvät tai toimivat.
Kun jokin on rikki, sinä haluat korjata sen. Näin sanoo James Norton, rahastoyhtiö Vanguardin sijoitusneuvoja. Kyse on yhdestä perustarpeestamme – siitä, että meidän pitää suojella itseämme.
Kun näet, että salkun arvo putoaa, on hyvin luonnollista ryhtyä suojelemaan sitä. Myyt sen osakkeen, jonka arvo putoaa ja sinulle tulee hyvä fiilis – melkein välittömästi.
Konsulttiyhtiö Oxford Risk:in asiantuntija Greg Daviesin mukaan todennäköisyys impulsiivisiin päätöksiin kasvaa sitä suuremmaksi, mitä tiiviimmin sijoittaja pitää tuntumaa markkinoiden päivittäisiin tai jopa tuntitason muutoksiin.
Näin pitkän tähtäimen sijoittajasta tulee äkkipikainen panikoija.
Tunnemme olomme epämukavaksi, kun emme tee mitään
Inhimillinen ja aktiivinen sijoittaja on kiinnostavampi hahmo kuin rationaalinen ja rauhallinen sijoittaja. Kiivas kaupankäynti, vahvistusharhat ja lauman seuraaminen voivat kuitenkin johtaa tappioihin, jotka heikentävät sijoitussalkun tulosta.
Yritämme hallita tilannetta toimimalla aktiivisesti, kun tunnemme olomme ahdistuneeksi ja voimattomaksi. Usein paras resepti pitkän tähtäimen sijoittajalle olisi olla tekemättä mitään ja vastustaa nopean ajattelun tuottamaa painetta.
Itsekuri ja tunne-elämän tasapaino saattavat olla sijoittamisessa tärkeämpiä ominaisuuksia kuin se, mitä yleisesti pidetään älykkyytenä.
Sijoittajan suurin haaste ei olekaan markkinan arvaamattomuus vaan hänen oma arvaamattomuutensa.
Psykologia tai ainakin vahva itsetutkistelu auttavat hahmottamaan, olenko sijoittaja ja omistaja vai sittenkin äkkipikainen peluri?
Sifter-rahaston lisäarvo sijoittajalle
Sifterin sijoitusstrategiana on omistaa erittäin laadukkaita, kasvavia ja terveitä yhtiöitä ympäri maailman ja pitää niistä kiinni sekä pörssin nousuissa että laskuissa. Johdamme salkkua tiiminä, joka auttaa hitaan ajattelun hyödyntämisessä ja estää nopeat, impulsiiviset teot. Olemme toimineet näin jo pian 20 vuotta.
Sifterin lisäarvo sijoittajalle on sijoitusstrategian johdonmukaisuus ja kuri sen noudattamisessa.
Rahasto on kohdannut finanssikriisin, Covid-19-romahduksen sekä joukon pienempiä markkinakorjauksia. Suurin vuosittainen lasku oli vuonna 2008 (-35,6 %) ja kovin nousuvuosi on ollut 2021 (34,4 %). Vuoristoradasta huolimatta, Sifter-rahaston laatuyhtiöt ovat tarjonneet sijoittajille keskimäärin lähes 10 % vuosittaisen tuoton kaikkien kulujen jälkeen (06/2003–12/2021).
Sifter-sijoittajat ovat ulkoistaneet osan varallisuuttaan kokeneen tiimin haltuun ja saavat sen täyden osaamisen kohtuulliseen hintaan.
Santeri Korpinen
CEO, Sifter Capital
